Kirjoittaja repe_joke » 05 Huhti 2010, 11:38
Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä. Pudotuspelien alkaessa olin ihan varma että lähtö laulukuoroon tulee jo ensimmäisellä kierroksella. Vaan eipä tullut, kun kenttäpelaajini murjoivat Washingtonin vastaavat suohon 8-2 lukemin (ottelu itsessään päättyi 8-5, sillä washington vei maalivahtilastot 3-0).
Toisella kierroksella vastaan asettui Galgary, josta voitto irtosi joukkueen kokonaisvaltaisella panoksella lukemin 10-2. Huomion arvoista tuossa viikossa oli Evgeni Nabokovin loistavat otteet, jotka toivat tilastot 3W, 1,00GAA, 96,40SV% ja 1SHO, jo pelkästään noilla tilastoilla irtosi puhdast 4-0 voitto maalivahtien kategorioissa.
Finaalissa tuli sitten vastaan Pittsburgh, joukkue joka on ollut liigan parhaimmistoa kaikissa tilastoissa kuluneet 2 kautta. Ennen finaalia oli selvää, että maalivahtipeli ratkaisee omalta osaltani paljon, sillä olinhan ratkaisevasti Pittsburghia perässä ainakin aloitusvoitoissa, ja omissa ennakko laskelmissani jopa laukauksissakin, tehopisteistä puhumattakaan.
Maalivahdit hoitivat oman leiviskänsä hienosti Kiprusoffin johdolla, ja sieltä tuli hienosti 2-0 voitto(tärkeintä tuossa oli se ettei vastustajalle annettu yhtään kategoriaa). Maalivahtien suhteen tosin vedin lopun raukkamaisesti, ja pistin äijät penkille, sillä omasta mielestäni sillä puolella ei ollut enää mitään voitettavaa. Ja pikaisesti kun viime yön otteluiden tuloksia katsoo, niin siellä olisi hyvinkin saattanut numerot muututa GAA ja SV% tilastoissa Boscon hyväksi, jos Kipperin ja Nabokovin olisin kentällä pitänyt.
Maalivahtien lisäksi kenttäpelaajat onnistuivat kääntämään edukseen, maalit, yv-tilastot, laukaukset, av-pisteet, sekä "hieman" yllättäen +/- tilaston. Etenkin tuo +/- tilaston voittaminen tuntuu erikoiselta, sillä Anaheim oli runkosarjassa koko liigan eniten miinuksia kerännyt joukkue. Ja sitten yllättäen pudotuspeleissä joukkue ei jäänyt kertaakaan miinuksen puolelle kyseisessä tilastossa.
Ja käydään nyt nopeasti läpi vielä kauden onnistujat:
Brad Richards: Joukkueen kallein, mutta myös selkeästi paras pelaaja. Huikea kausi.
Kristian Huselius: Uran paras kausi jäi haaveeksi, mutta oli kuitenkin selkeästi tehokkaampi kuin viime vuonna. Tällä kaudella jopa melkein palkkashekkinsa arvoinen siis.
Teemu Selänne: Uran 600 maali, ja muutenkin hienoa menoa koko kauden, siis ehjänä ollessaan. Erityisen isot plussa lähtevät finaaliviikon mahtavasta onnistumisesta. Hinta/laatusuhteeltaan yksi joukkueen parhaista.
Todd Bertuzzi: 1,5 miljoonan palkkaan nähden erittäin hyvä kausi.
Rene Bourque: Yksi joukkueen tasaisimmista pelaajista. Ja oli vielä erittäin halpakin tämän kauden, eikä palkka tulevaisuudessakaan ole yläkanttiin, jos vaan otteet säilyvät yhtä hyvinä kuin tällä kaudella.
Joni Pitkänen: Välillä jo tuntui että iskin käteni kasaan paskaa, mutta Pitkänen on kuitenkin sille tasolle mitä odotinkin. Hintalappu on toki vielä hieman yläkanttiin tehoihin nähden, mutta ei enää niin pahasti kuin viime kaudella.
Kurtis Foster: Joukkueen toisiksi paras puolustuja tehojen puolesta, joukkueen halvimmalla palkkakuitilla. Loistava Kausi!
Lopuille jäi ennakko-odotuksiin nähden parantamisen varaa. Joillakin enemmän ja joillakin vähemmän.
Isot kiitokset vielä kaikille kuluneesta kaudesta.